Euroopan unionin C 326/2010

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/2

Neuvoston päätelmät, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, nuorten kulttuurimahdollisuuksista

2010/C 326/02

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

1. PALAUTTAEN MIELIIN

—	Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen, jonka tavoitteena on kulttuurin sisällyttäminen kaikkeen oppimistoimintaan kouluissa, nuorisojärjestöissä ja koulutuslaitoksissa.

—	Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman (1) ja sen strategiset tavoitteet sekä neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014 (2).

—

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman, jonka mukaan olisi tuettava nuorten luovuutta ja innovointikykyä parantamalla kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen laadukasta saatavuutta ja osallisuutta niihin jo lapsuusiässä. Näin edistettäisiin henkilökohtaista kehitystä, suurempaa oppimiskykyä, kulttuurienvälisiä taitoja, kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämystä ja kunnioittamista sekä uusien ja joustavien taitojen kehittymistä tulevia työllistymismahdollisuuksia varten.

—	27. marraskuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät ”Luovan sukupolven tukeminen: lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuurisen ilmaisun ja kulttuurin saatavuuden kautta”, joissa esitetään kuusi toiminnan painopistettä.

2. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

—	Nuorista ja kulttuurista saadut lisätiedot, kuten Euroopan komission tilaaman tutkimuksen nuorten kulttuurimahdollisuuksista (3).

3. KOROSTAA SEURAAVAA

—	Nuorten kulttuurimahdollisuudet ovat kaksitahoiset: nuoret kulttuurin käyttäjinä, ostajina, kuluttajina ja yleisönä ja nuoret aktiivisina osallistujina ja tekijöinä taiteen ja kulttuurin alalla.

—	Tämä on tärkeää nuorisoalan ja kulttuurialan välisen hyvän yhteistyön kannalta.

—	Nuorten kulttuurimahdollisuuksien lisäämiseksi on tärkeää parantaa uusien tieto- ja viestintäteknologioiden tuntemusta, edistämistä, näkyvyyttä ja käyttöä, kulttuurisisällön digitointi mukaan lukien.

—	Nuorten kulttuurimahdollisuuksissa on myös kyse itseilmaisusta, henkilökohtaisesta kehityksestä ja luottamuksesta, innovoinnista ja luovuudesta, elämyksistä ja avoimesta suhtautumisesta muihin kulttuureihin, mukaan lukien Euroopan kulttuuriperintö.

—	Nuorten ja kaikkien asianosaisten sidosryhmien kulttuuriosaamisen elinikäinen kehittäminen on tärkeää, koska sillä on yhteys muihin keskeisiin taitoihin.

—	Kulttuurilla on merkitystä nuorten sosiaalisen osallisuuden, tasa-arvon ja aktiivisen osallistumisen edistämisessä sekä syrjinnän ja köyhyyden torjunnassa.

4. PYYTÄÄ NÄIN OLLEN KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

—	Ottamaan huomioon kaikki edellä mainitussa tutkimuksessa esitetyt suositukset.

—

Helpottamaan kaikkien nuorten kulttuurimahdollisuuksia ja vähentämään tutkimuksessa esitettyjä esteitä (esimerkiksi taloudelliset, kielelliset, ajalliset ja maatieteelliset rajoitukset) ottaen huomioon kaikkia nuoria jo varhaislapsuudesta koskevan kulttuuri- ja taidekasvatuksen ja -koulutuksen tehtävän elinikäisen oppimisen näkökannalta ja käyttäen kohdennettuja ohjelmia.

—

Edistämään nuorten kulttuurimahdollisuuksia kaikilla tasoilla koskevien pitkän aikavälin politiikkojen laatimista siten, että sovelletaan selkeää nuorisonäkökohtaa, esimerkiksi kannustamalla kumppanuutta ja yhteydenpitoa luovan alan ja nuorisoalan, koulutusalan ja muiden asiaan liittyvien alojen sidosryhmien välillä.

—

Syventämään tietoa nuorten kulttuurimahdollisuuksista (esimerkiksi EU:n nuorisoraportissa olevan Eurobarometrin avulla) ja tukemaan nuorisokulttuurien, luovuuden ja kulttuurikansalaisuuden tutkimusta. Tässä yhteydessä on tärkeää määrittää nuorten tarpeet kulttuurimahdollisuuksien osalta ja seurata kehitystä nuorten kulttuurikäytännöissä.

—

Vaihtamaan ja edistämään kaikilla tasoilla kaikkien asianomaisten sidosryhmien kokemuksia, käytäntöjä ja tietoja nuorten kulttuurimahdollisuuksista esimerkiksi edistämällä kaikkien nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ja nuorisojohtajien oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologian ja medioiden käyttöä.

—	Tukemaan nuorisotyöntekijöiden ja nuorisojohtajien, taitelijoiden ja muiden kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden, opettajien ja kaikkien muiden nuorten kulttuurimahdollisuuksiin vaikuttavien sidosryhmien laadukasta koulutusta ja valmiuksien kehittämistä.

—	Parantamaan nuorten kulttuurimahdollisuuksia, koska siten voidaan edistää nuorten sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa ja aktiivista osallistumista sekä torjua syrjintää ja köyhyyttä.

—	Edistetään niiden kuuden painopisteen toteuttamista, jotka on määritelty luovan sukupolven tukemisesta 27. marraskuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä.

—	Edellä mainittujen päämäärien edistämiseksi hyödynnetään mahdollisimman hyvin nykyisiä alan ohjelmia, välineitä ja eurooppalaisia verkostoja (esimerkiksi Euroopan nuorisokorttijärjestö), Euroopan rakennerahastot mukaan lukien.

(1) EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(2) Päätelmät annetaan 18. marraskuuta 2010.

(3) Interarts EACEA/2008/01 (OJ 2008/S 91-122802).

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/5

Neuvoston päätelmät, annettu 18 päivänä marraskuuta 2010, urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä

2010/C 326/04

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

1. PALAUTTAA MIELEEN:

Tämän asian poliittisen taustan, joka on esitetty liitteessä ja johon kuuluvat erityisesti:

—

7.–9. joulukuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiin liitetty julkilausuma, jonka mukaan urheilu on inhimillistä toimintaa, joka perustuu yhteiskunnallisiin, kasvatuksellisiin ja kulttuurillisiin perusarvoihin ja joka edistää osallisuutta, yhteiskuntaelämään osallistumista, suvaitsevaisuutta, erojen hyväksymistä ja sääntöjen noudattamista (1),

—	Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuodesta 2004 6. helmikuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 291/2003/EY (2),

—	köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuodesta (2010) 22. lokakuuta 2008 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1098/2008/EY (3);

2. ON TYYTYVÄINEN:

—	siihen, että Lissabonin sopimuksen (4) tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 urheilusta on tullut Euroopan unionin toimivaltaan kuuluva ala ja että sen vuoksi urheilun eurooppalaista ulottuvuutta on kehitettävä edelleen ottaen erityisesti huomioon urheilun sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä,

—	Euroopan komission aikomukseen antaa vuoden 2010 loppuun mennessä tiedonanto Lissabonin sopimuksesta ja urheilusta;

3. TOTEAA SEURAAVAA:

Yleiset ensisijaiset tavoitteet, kuten parantunut työllisyys, sosiaalinen osallisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, liikuntapaikkojen ja -palvelujen yhtäläinen saavutettavuus, sukupolvien välinen solidaarisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu, tarvitsevat enemmän tukea koko Euroopan unionin alueella, myös liikunnan alalla.

Liikunnalla on tärkeä asema monen EU-kansalaisen elämässä ja huomattava sosiaalinen tehtävä, johon liittyy suuria mahdollisuuksia edistää sosiaalista osallisuutta liikunnassa ja liikunnan avulla, mikä tarkoittaa sitä, että urheiluun ja liikuntaan osallistuminen edistää monin eri tavoin osallisuutta yhteiskuntaan. Osallisuus liikunnassa muodostuu seuraavien tekijöiden yhdistelmästä: liikunta kuuluu kaikille, liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus, yhtäläiset mahdollisuudet liikunnassa ja vaihtelevat kysynnän mukaiset liikuntamahdollisuudet ja -paikat. Sosiaaliseen osallistamiseen liikunnan avulla kuuluu aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan, yhteisön kehittäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

Liikuntatoiminnalla voidaan merkittävästi myötävaikuttaa yleistä etua koskeviin asioihin, kuten sosiaaliseen osallisuuteen. Ammattiurheilijat ja liikunnan harrastajat sekä urheiluseurat ovat tässä yhteydessä esikuvia yhteiskunnalle ja erityisesti nuorille, ja muut urheilujärjestöt ja liikunnan alalla toimivat kansalaisjärjestöt voivat myös edistää sosiaalista osallisuutta liikunnassa ja liikunnan avulla.

Liikunnan eri muotojen saavutettavuudella ja niihin osallistumisella on suurta merkitystä yksilön henkilökohtaisen kehityksen, identiteetin ja yhteisöön kuulumisen tunteen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, omanarvontunnon, sosiaalisten taitojen ja verkostojen, kulttuurien välisen viestinnän ja työllistyvyyden kannalta.

Leuvenissä Belgiassa 13. ja 14. lokakuuta pidettiin Euroopan konferenssi ”paikallistason liikuntaan osallistuminen: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuminen”, joka osoitti, että liikunnalla on keskeinen vähäosaisten ryhmien sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä rooli, erityisesti paikallistasolla;

4. MÄÄRITTÄÄ TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON OTTAEN SEURAAVAT YLEISET ENSISIJAISET TAVOITTEET SOSIAALISEN OSALLISUUDEN EDISTÄMISEKSI LIIKUNNASSA JA LIIKUNNAN AVULLA:

4.1

Tuetaan liikunta kaikille -periaatetta, joka perustuu yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin

1.	lisäämällä yleistä osallistumista liikuntaan ja kannustetaan mahdollisimman monia kansalaisia, myös nuoria, harrastamaan liikuntaa;

2.	kiinnittämällä erityistä huomiota sellaisten henkilöiden sosiaaliseen osallisuuteen liikunnassa, jotka eivät ole tällä hetkellä liikunnallisesti aktiivisia ja jotka kuuluvat pääasiassa sosiaalisesti vähäosaisiin ryhmiin;

pitämällä mielessä, että on tärkeää, että liikunta on kaikkien saatavilla ja että myös liikuntapaikat, -infrastruktuuri ja -tapahtumat ovat mahdollisimman monen ulottuvilla ja erityisesti vammaisten ulottuvilla, jotta nämä voivat osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa vapaa-ajan toimintaan sekä virkistys- ja liikuntatoimintaan;

4.	edistämällä sukupuolten tasa-arvoa liikunnassa ja erityisesti mahdollisuuksia liikuntaan sekä edustautumista päätöksentekoelimissä ja lisäksi aktiivisia sukupuoleen perustuvan stereotyypittelyn vastaisia toimenpiteitä.

4.2

Hyödynnetään paremmin liikunnan mahdollisuuksia yhteisöllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallistuvan kasvun edistämisessä:

1.	keskittymällä siihen, että liikunnan avulla edistetään vähäosaisten ryhmien yhteiskuntaan osallistamista yhtenäisempien yhteisöjen kehittämiseksi;

2.	lisäämällä taitojen ja pätevyyksien (esim. kurinalaisuuden, ryhmätyötaitojen ja peräänantamattomuuden) hankkimista liikunnan ja vapaaehtoistoiminnan parissa tapahtuvan epävirallisen oppimisen avulla keinona parantaa työllistyvyyttä;

3.	tunnustamalla liikunnan taloudelliset, työllisyyteen ja oppimiseen liittyvät mahdollisuudet kestävän tulevaisuuden edellyttämän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäjänä.

4.3

Tuetaan valtioiden välistä tiedonvaihtoa strategioista ja menetelmistä, joilla hyödynnetään paremmin liikunnan mahdollisuuksia lisätä sosiaalista osallisuutta kansallisella ja Euroopan tasolla

1.	lisäämällä jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten välistä verkostoitumista ja varmistamalla niiden osallistuminen erityisesti keskinäiseen tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon;

2.	tukemalla liikunnan ja sosiaalisen osallisuuden välistä suhdetta koskevaa tutkimusta ja analyysia analyyttisen kehyksen luomiseksi käytännön kokemuksen perusteella ja kiinnittäen erityistä huomiota vähäosaisten ryhmien sosiaaliseen osallistamiseen liikunnan avulla;

3.	seuraamalla ja arvioimalla nykyisiä politiikkoja päätöksenteon tukemiseksi ja tulevien toimien tehostamiseksi ottaen huomioon asiaankuuluvien sidosryhmien näkemykset;

5. KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA EDELLÄ ESITETTYJEN ASIOIDEN YHTEYDESSÄ TOIMIVALTANSA PUITTEISSA SEKÄ TOISSIJAISUUSPERIAATETTA NOUDATTAEN SEKÄ LIIKUNNAN ERITYISLUONTEEN HUOMIOON OTTAEN

edistämään liikunta-alan yhteistyötä yhdenvertaiseen saavutettavuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvan liikunta kuuluu kaikille -periaatteen pohjalta ja ottaen erityisesti huomioon liikunnallisesti passiiviset henkilöt ja pyrkien ensisijaisesti sosiaaliseen osallistamiseen liikunnassa ja liikunnan avulla;

2.	kannustamaan toimintaa, joka edellyttää vahvan kytköksen vallitsevan liikunnan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevien alojen välillä, ja lisäämään kiinnostusta liikuntaan liikunnallisesti passiivisten henkilöiden keskuudessa;

3.	rohkaisemaan ja edistämään vähäosaisista ryhmistä tulevien osallistumista liikuntaan huolehtimalla samalla heidän yhteiskuntaan osallistamisestaan liikunnan avulla sekä tutustuttamalla heidät uusiin sosiaalisiin verkostoihin ja varustamalla heidät uusilla taidoilla;

4.	edistämään kulttuurien välistä vuoropuhelua siten, että kulttuuritaustaltaan erilaiset henkilöt saadaan liikunnan avulla mukaan yhteiskuntaan;

edistämään toimia, jotka liittyvät vammaisten sosiaaliseen osallistamiseen liikunnassa ja liikunnan avulla ja joilla parannetaan infrastruktuuria ja helpotetaan liikuntapaikkoihin ja -tapahtumiin pääsyä, sekä tukemaan tutkimustoimintaa, joka liittyy erityisiin urheiluvälineisiin, ja ottamaan liikunta yhdeksi painopisteeksi;

6.	edistämään tasa-arvokysymysten huomioon ottamista liikuntaan liittyvässä toiminnassa, erityisesti sukupuolten yhtäläistä pääsyä päättävään asemaan, ja käsittelemään liikuntaa naisten ja miesten tasa-arvostrategian (2010–2015) (5) mukaisten sukupuoliroolien yhteydessä;

suunnittelemaan viestintä- ja yhteistyökanavia muiden asiaankuuluvien politiikan alojen ja hallintoelinten kanssa sekä EU:n eri toimielimissä ja niiden välisesti että jäsenvaltioissa kiinnittäen erityistä huomiota liikunnan myönteiseen vaikutukseen sosiaalisessa osallistamisessa ja sisällyttämään liikunta asiaan liittyviin toimintasuunnitelmiin, joita ovat esimerkiksi sosiaalista osallisuutta koskevat toimintasuunnitelmat ja köyhyyden torjumista koskevat toimintasuunnitelmat;

8.	kannustamaan kestävän ja osallistuvan kasvun yhteydessä liikunnan avulla tapahtuvan epävirallisen oppimisen tunnustamista virallista oppimista täydentävänä oppimisena, jossa saadaan rakentavia taitoja ja pätevyyttä, jotka ovat tarpeen työllistyvyyden kannalta;

lisäämään aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) yhteydessä valistusta ja tuomaan esille liikunnan alalla tehtävän vapaaehtoistyön merkitys sekä sosiaalista osallisuutta edistävänä välineenä että keinona hankkia taitoja, joilla parannetaan työllistyvyyttä ja lisätään yhteenkuuluvuutta;

10.

edistämään ja tukemaan keskinäisen oppimisen välineitä, poikkitieteellistä tutkimusta tavoitteena näyttöön perustuva analyyttinen kehys ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa esimerkiksi korkean tason seminaareissa tai asiantuntijakokouksissa, joissa käsitellään liikuntaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä, sekä varmistamaan, että tällaisen toiminnan tuloksista tiedotetaan tehokkaasti ja niitä hyödynnetään käytännössä;

11.	maksimoimaan liikunnan myötävaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti kyseisen strategian lippulaiva-aloitteiden avulla, joihin kuuluu Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi;

12.	rohkaisemaan yhteistyössä kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa sosiaalisen osallisuuden esikuvana toimimista siten, että kytketään liikunta sosiaalisen osallisuuden hankkeisiin; erityisesti olisi keskityttävä kansalaisia lähellä oleviin paikallisiin hankkeisiin;

13.	kannustamaan yhteistyössä kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa EU:ssa erityisesti urheiluohjelmien puitteissa tulevaisuudessa mahdollisesti saatavilla olevien varojen tehokasta käyttöä sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi liikunnassa ja liikunnan avulla;

6. PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

1.	sisällyttämään sosiaalisen osallisuuden liikunnassa ja liikunnan avulla keskeisenä painopistealana liikunta-alan yhteistyöhön, ennen kaikkea Lissabonin sopimusta ja urheilua käsittelevään Euroopan komission tiedonantoon;

varmistamaan, että sosiaalisen osallisuuden edistämistä liikunnassa ja liikunnan avulla pidetään yhtenä painopistealana EU:n urheiluohjelmista tulevaisuudessa mahdollisesti annettavissa ehdotuksissa, ja tutkimaan, onko mahdollista käyttää olemassa olevia rahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman kaltaisia ohjelmia liikunta-alalla toteutettavien toimien tukemiseen;

3.	arvioimaan sen EU-tason toiminnan tehokkuutta, jota tuetaan sosiaalisen osallisuuden alan valmistelutoimilla.

(1) SN 400/00.

(2) EUVL L 43, 18.2.2003, s. 1.

(3) EUVL L 298, 7.11.2008, s. 20.

(4) SEUT 6 ja 165 artikla.

(5) KOM(2010) 491 lopullinen.

LIITE

Poliittiset tausta-asiakirjat

1.	Nizzan Eurooppa-neuvoston päätelmät 7.–9. joulukuuta 2000, liite IV, julkilausuma eurooppalaisen urheilun erityispiirteistä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä (1).

2.	Kevään 2008 Eurooppa-neuvoston päätelmät 13. ja 14. maaliskuuta 2008 (2).

3.	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1098/2008/EY, tehty 22. lokakuuta 2008, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuodesta (2010) (3).

4.	Eurooppa-neuvoston päätelmät 11. ja 12. joulukuuta 2008, Eurooppa-neuvoston julkilausuma urheilusta, liite 5 (4).

5.	Neuvoston päätös 2010/37/EY, tehty 27. marraskuuta 2009, aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011) (5).

6.	Eurooppa-neuvoston päätelmät 17. kesäkuuta 2010 (6).

7.	Komission valkoinen kirja urheilusta 11. heinäkuuta 2007 (7).

8.	Euroopan komission tiedonanto Lissabonin sopimuksesta ja urheilusta (julkaistaan marraskuussa 2010).

(1) SN 400/00 ADD1 REV1 + ADD1 REV2 (de, it, en, el, pt).

(2) Asiak. 7652/08, s. 9 (puheenjohtajavaltion päätelmät).

(3) EUVL L 298, 7.11.2008 s. 20

(4) 17271/08, liite 5, s. 21.

(5) EUVL L 17, 22.1.2010, s. 43.

(6) EUCO 13/10.

(7) KOM(2007) 391 lopullinen, s. 4.

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/9

Neuvoston päätelmät, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, Nuoret liikkeellä -aloitteesta – nuorten haasteita koskeva yhdennetty lähestymistapa

2010/C 326/05

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

OTTAA HUOMIOON:

Eurooppa 2020 -strategian, jossa asetetaan kunnianhimoiset älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet tulevalle vuosikymmenelle, korostetaan erityisesti koulutuksen tason, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseen tähtääviä toimia ja määritellään koulutusta koskeva EU:n yleistavoite (1) sekä työllisyyttä (2) , sosiaalista yhteenkuuluvuutta (3) sekä tutkimusta ja innovointia (4) koskevat yleistavoitteet;

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) annetut neuvoston päätelmät (5), joihin tämä yhteistyö edelleen perustuu ja jotka täydentävät Eurooppa 2020 -strategiaa korostamalla koulutuksen ratkaisevaa osuutta pyrittäessä vastaamaan Euroopan moniin sosioekonomisiin, demografisiin, ympäristöön liittyviin ja teknologisiin haasteisiin ja joissa asetetaan kestävään taloudelliseen hyvinvointiin ja työllistyvyyteen sekä kaikkien kansalaisten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisten mahdollisuuksien toteuttamiseen tähtäävät neljä strategista tavoitetta (6);

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman (7), jossa todetaan, että nuorten naisten ja miesten yhteiskunnallisen ja ammatillisen integroitumisen edistäminen on tärkeä keino pyrittäessä saavuttamaan Euroopan kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteet samalla, kun edistetään henkilökohtaisten odotusten toteutumista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. On erittäin tärkeää, että kaikilla nuorilla naisilla ja miehillä olisi mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan. Päätöslauselmassa muistutetaan nuorisoalalla toteutettavista erityisaloitteista eli erityisesti nuoriin kohdistetuista politiikoista ja toimista sellaisilla aloilla kuin epävirallinen oppiminen, osallistuminen, vapaaehtoistoiminta, nuorisotyö, liikkuvuus ja tiedotus, sosiaalinen osallisuus, kulttuuri ja terveys. Olisi myös lisättävä valtavirtaistamisaloitteita, ts. aloitteita, jotka mahdollistavat nuorisopolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikan alojen välisen monialaisen lähestymistavan;

Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi pantava täytäntöön uudistuksia, joilla pyritään älykkääseen ja osallistavaan kasvuun eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun, joka mahdollistaa mahdollisimman suuren osallistumisen. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen laatua, vahvistamaan tutkimusta sekä edistämään innovoinnin ja osaamisen siirtämistä koko EU:ssa. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja, alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja vastattava tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE:

komission tiedonannon Nuoret liikkeellä: Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa (8), jossa nuoret sijoitetaan EU:n puiteohjelman keskiöön;

ODOTTAA SAMALLA:

aloitteeseen sisältyvien ehdotusten tarkastelua; aloite käsittää uudet avaintoimet ja olemassa olevien toimintojen vahvistamisen sekä jäsenvaltioissa että Euroopassa pyrkimyksenä auttaa nuoria selviytymään kohtaamistaan monista sosioekonomisista haasteista ja menestymään osaamisyhteiskunnassa;

TOTEAA SEURAAVAA:

Euroopan vauraus lepää suurelta osin nuorten harteilla, mutta kovin monilla nuorilla on edelleen suuria vaikeuksia toteuttaa mahdollisuuksiaan ja osallistua yhteiskuntaan: liian monet keskeyttävät koulun ilman tutkintoa tai riittäviä taitoja, eivät kykene hankkimaan työpaikkaa ja ovat sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, mikä aiheuttaa puolestaan suuria kustannuksia henkilökohtaisella tasolla ja koko yhteiskunnalle. Tämän tilanteen korjaaminen edellyttää, että koulutus-, nuoriso-, työllisyys- ja sosiaalialalla omaksutaan yhtenäisempi, monialainen lähestymistapa nykyisten vahvuuksien pohjalta uusien tehokkaiden toimenpiteiden kehittämiseksi.

Kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden ja välineiden täytäntöönpano auttaa olennaisesti nuoria ja myös aikuisia hankkimaan, ylläpitämään ja kehittämään tietoja, taitoja ja pätevyyksiä koko työuransa ajan, mutta sen toteuttaminen asettaa vielä haasteita monille jäsenvaltioille. Erityisesti tarvitaan joustavampia oppimisväyliä, joiden ansiosta eri elämänvaiheissa olevat miehet ja naiset voivat siirtyä koulutusjärjestelmästä toiseen sekä virallisen ja epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöstä toiseen, ja joilla kyetään houkuttelemaan myös epätyypillisiä opiskelijoita.

Vaikka korkeaa pätevyystasoa (9) edellyttävien työpaikkojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa, EU:lla on tällä hetkellä prosentuaalisesti vähemmän korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen (10) suorittaneita kuin sen kilpailijoilla, ja myös tutkijoiden osuus on pienempi. Euroopan innovointikapasiteetin kannalta tarvitaan lisäksi osaamiskumppanuuksia ja koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän välisiä tiiviimpiä yhteyksiä osaamiskolmion edistämiseksi. Näin voidaan myös varmistaa, että vähän ammattitaitoa vaativien alojen työntekijät pystyvät sopeutumaan paremmin työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voi henkilökohtaisten ja sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamisen ohella edistää työllistyvyyttä ja ammattitaidon, pedagogisten taitojen, kielitaidon sekä henkilöiden- ja kulttuurienvälisten taitojen hankintaa tai kehittymistä. Se voi myös osaltaan parantaa oppilaitosten tasoa ja niiden välistä yhteistyötä. Vaikka EU:n ohjelmilla ja toimintapoliittisilla välineillä on edistetty huomattavasti tämän alan kehitystä, läheskään kaikkia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty, ja tämä liikkuvuuden muoto on edelleen aivan liian usein poikkeus. Viralliseen oppimiseen kuuluvia oppimisliikkuvuuden mahdollisuuksia olisi aktiivisesti edistettävä sellaisten ryhmien kohdalla kuin nuoret aikuisoppijat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö. Nuorilla aikuisilla olisi voitava olla tällaisia mahdollisuuksia myös epävirallisen tai arkioppimmisen ympäristöissä. Olisi lisäksi tutkittava uusia innovatiivisia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden, myös virtuaaliliikkuvuuden muotoja, ja liikkuvuuden mahdollisuutta olisi laajennettava kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja sukupuoleen.

ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ:

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi Nuoret liikkeellä -aloitteen päämäärien saavuttamiseksi tehtävä yhteistyötä Eurooppa 2020 -strategian yleisissä puitteissa sekä varmistettava toimiensa johdonmukaisuus erityisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) liittyvien järjestelyjen, Euroopan työllisyysstrategian ja nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden kanssa. Kaikki toimet ja seuranta- ja raportointimenettelyt olisi toteutettava näissä puitteissa ja niiden yleisten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Toimet on koordinoitava tarkasti kaikilla tasoilla yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, myös jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa.

Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyt suuntaviivat (11) muodostavat kehyksen koordinoiduille politiikkatoimille, joista useimmat kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) olisi asianmukaisesti toteutetun seurannan, vertaisoppimisen ja Eurooppa-neuvostolle esitettävän selvityksen valmistelun myötä omaksuttava keskeinen rooli Nuoret liikkeelle -aloitteen ja laajemman Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa, myös EU:n koulutusta koskevan yleistavoitteen saavuttamiseen liittyvän tehtävän osalta.

Lisätoimet ovat tarpeen, jotta nuoria voidaan auttaa vastaamaan niihin moniin sosioekonomisiin haasteisiin, joita he kohtaavat. Taloudellisesti tiukkoina aikoina näissä toimissa olisi kuitenkin keskityttävä tehostamaan ja järkevöittämään poliittisia tavoitteita ja investointeja linkittämällä ne läheisemmin Eurooppa 2020 -strategian päämääriin ja strategisen ET2020-kehyksen painopisteisiin.

On selvää, että EU:n nykyisistä ohjelmista esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelma, Erasmus Mundus ja nuorisotoimintaohjelma voivat edistää huomattavasti tämän aloitteen samoin kuin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista yleensä, vaikka niiden soveltamisala onkin Nuoret liikkeellä -aloitteen soveltamisalaa laajempi. Seuraavaa ohjelmasukupolvea suunniteltaessa olisikin pidettävä mielessä sekä ohjelmien laaja soveltamisala että niiden anti aloitteen kannalta.

Liikkuvuuden lisäämistä olisi aktiivisesti edistettävä, mukaan lukien liikkuvuus kolmansien maiden ja ehdokasmaiden kanssa, käyttäen oikeita ohjelmia ja mekanismeja. Oppimisliikkuvuudella olisi myös oltava laadullinen ulottuvuus, ja sen tulisi perustua kehittyneeseen koulutuslaitosten väliseen yhteistyöhön. Liikkuvuuden laadun ja monimuotoisuuden lisäämiseksi olisi tutkittava muiden olemassa olevien yhteistyömuotojen tarjoamia mahdollisuuksia. Liikkuvuutta ei silti saa pitää itsetarkoituksena vaan keinona tehostaa taitojen ja pätevyyksien hankkimista, tavata ihmisiä ja vastata sosiaalisiin haasteisiin.

ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ:

Edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla edistetään – toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen – sekä jäsenvaltioissa että Euroopan tasolla laajempien tavoitteiden ja Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden ja strategiaan liittyvien lippulaiva-hankkeiden saavuttamista.

Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen puitteissa olisi harkittava seuraavia toimintalinjoja:

Erityisesti koulutusalan osalta:

—	Edistetään yhdennettyjen elinikäisen oppimisen strategioiden täysimääräistä täytäntöönpanoa;

—	Varmistetaan niiden keskeisten taitojen hankkiminen, joita jokainen, erityisesti heikommista lähtökohdista tuleva yksilö tarvitsee menestyäkseen osaamisyhteiskunnassa;

—	Lisätään osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen;

—	Lisätään koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta kaikilla tasoilla, erityisesti korkea-asteen koulutuksessa ja ammattikoulutuksessa;

—	Tuodaan esille oppimisliikkuvuudesta saatavaa hyötyä tietojen, taitojen ja kokemusten lisääntymisen kannalta.

Erityisesti nuorisoalan osalta:

—	Edistetään nuorisopolitiikkojen ja muiden asiaan liittyvien politiikanalojen välistä monialaista lähestymistapaa;

—	Lisätään kaikkien nuorten liikkuvuuden laatua ja määrää, erityisesti heikommista lähtökohdista olevien nuorten, epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöissä;

—	Tuodaan esille epävirallisen ja arkioppimisen tuloksia ja parannetaan niiden tunnustamista, jotta nuorilla aikuisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä virallisen koulutuksen piiriin ja työmarkkinoille;

—	Kannustetaan nuoria osallistumaan demokratian toteuttamiseen.

Erityisesti työllisyysalan osalta:

—

Koulutus-, nuoriso- ja työllisyyspolitiikkojen olisi katettava hyvin koordinoidulla tavalla ne vaiheet, jotka nuorten ihmisten on koettava siirtyessään koulutuksesta työelämään. Työllisyyspolitiikkojen olisi osaltaan vähennettävä nuorisotyöttömyyttä ja parannettava nuorten työllistymisnäkymiä keskeisenä osana kohti 75 prosentin työllisyystavoitetta, joka esitetään työllisyyttä ja kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa.

PYYTÄÄ NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA:

panemaan täysimääräisesti täytäntöön nykyiset toimet ja kehittämään Eurooppa 2020 -strategian puitteissa Nuoret liikkeellä -aloitteen laajojen tavoitteiden sekä koulutusta koskevan EU:n yleistavoitteen saavuttamiseen tähtääviä poliittisia aloitteita.

Näin ollen jäsenvaltioiden ja komission olisi:

1.	varmistettava kaikkien asiaankuuluvien politiikan alojen – erityisesti koulutus-, nuoriso-, sosiaali-, työllisyys-, tutkimus- ja innovaatioalan – välinen tiivis yhteistyö mahdollisten yhteisten tavoitteiden tarkastelemiseksi;

2.	varmistettava, että koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sekä muut asiaankuuluvat neuvoston kokoonpanot toteuttavat oman osuutensa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa, eritoten raportoimalla säännöllisesti Eurooppa-neuvostolle edistymisestä kohti EU:n yleistavoitteita;

3.	rationalisoitava ja varmistettava EU:n ohjelmien ja budjettien täysimääräinen ja tehokas käyttö, tarvittaessa myös linkittämällä ne kansallisiin ja alueellisiin resursseihin ja harkitsemalla Euroopan rakenne- ja koheesiorahastojen ja Euroopan investointipankin käyttöä;

4.	pyrittävä maksimoimaan muiden ja mahdollisesti uusien rahoituslähteiden mahdollisuuksia oppimis- ja työllistymisliikkuvuuden edistämisessä;

5.	pohtimaan näiden päätelmien vaikutuksia seuraavan sukupolven EU-ohjelmien ja seuraavan EU:n rahoituskehyksen kannalta.

(1) Tavoitteena on toisaalta koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen alle 10 prosenttiin ja toisaalta se, että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista olisi korkea-asteen tai vastaava koulutus.

(2) Tavoitteena on nostaa 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, vanhempien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla paremmin lailliset maahanmuuttajat.

(3) Tavoitteena on poistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä.

(4) Tavoitteena on parantaa tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä pyrkien erityisesti nostamaan alan julkisten ja yksityisten investointien yhteenlaskettu osuus 3 prosenttiin BKT:sta.

(5) EUVL C 119, 28.5.2009.

(6) Tavoite 1: tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta todellisuutta; Tavoite 2: parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta; Tavoite 3: edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta; Tavoite 4: edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla.

(7) EUVL C 311, 19.12.2009.

(8) Asiak. 13726/10.

(9) Korkeaa pätevyystasoa edellyttävien työpaikkojen määrä kasvaa (Cedefopin arvion mukaan) 29 prosentista vuonna 2010 noin 35 prosenttiin vuonna 2020.

(10) EU:ssa korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen hankkineiden osuus oli 32,3 prosenttia vuonna 2009 (Eurostat).

(11) Ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa.

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/12

Euron kurssi (1)

2. joulukuuta 2010

2010/C 326/06

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3155
JPY	Japanin jeniä	110,97
DKK	Tanskan kruunua	7,4521
GBP	Englannin puntaa	0,84450
SEK	Ruotsin kruunua	9,1531
CHF	Sveitsin frangia	1,3160
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,0600
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	25,010
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	278,75
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7097
PLN	Puolan zlotya	4,0055
RON	Romanian leuta	4,3036
TRY	Turkin liiraa	1,9600
AUD	Australian dollaria	1,3614
CAD	Kanadan dollaria	1,3291
HKD	Hongkongin dollaria	10,2194
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7553
SGD	Singaporin dollaria	1,7248
KRW	Etelä-Korean wonia	1 512,04
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,1788
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,7629
HRK	Kroatian kunaa	7,4225
IDR	Indonesian rupiaa	11 857,07
MYR	Malesian ringgitiä	4,1400
PHP	Filippiinien pesoa	57,464
RUB	Venäjän ruplaa	41,2985
THB	Thaimaan bahtia	39,524
BRL	Brasilian realia	2,2405
MXN	Meksikon pesoa	16,3014
INR	Intian rupiaa	59,5850

(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/13

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 2 päivänä marraskuuta 2010,

sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamisesta

2010/C 326/07

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission tiedonannossa Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia esitetyssä Eurooppa 2020 -strategiassa luodaan 2000-lukua varten visio eurooppalaisesta sosiaalisesta markkinataloudesta, jossa hyödynnetään digitaalisen yhteiskunnan kaikkia taloudellisia ja sosiaalisia etuja.

(2)

Yhdessä niistä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, jotka esitetään komission tiedonannossa Euroopan digitaalistrategia (1), keskeisenä tavoitteena on toteuttaa digitaaliset sisämarkkinat poistamalla sääntelylliset ja tekniset esteet, joiden vuoksi kansalaiset eivät voi hyödyntää digitaalisten markkinoiden kaikkia etuja.

(3)

Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) luominen tarjoaa perustan yhteentoimiville eurooppalaisille sähköisille laskutusjärjestelyille, koska laskutus ja maksuprosessit liittyvät läheisesti toisiinsa. Tällaiset järjestelyt voivat hyödyttää yrityksiä ja finanssipalvelujen tarjoajia toimitusketjujen tehostumisen ja automatisoinnin ansiosta.

(4)	Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (2) jäsenvaltiot velvoitetaan noudattamaan 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen paperilaskujen ja sähköisten laskujen tasavertaisuuden periaatetta.

(5)

Komission tiedonannossa Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa (3) ehdotetaan, että perustettaisiin eurooppalainen sidosryhmäfoorumi, joka avustaisi komissiota toimien koordinoimisessa jäsenvaltioiden tasolla ja sellaisten unionin tasolla toteuttavien toimenpiteiden yksilöimisessä, joilla voidaan helpottaa sähköisen laskutuksen laajamittaista käyttöönottoa.

(6)	Sen vuoksi on tarpeen perustaa sähköistä laskutusta käsittelevä asiantuntijaryhmä ja määritellä sen tehtävät ja kokoonpano.

(7)

Ryhmän pääasiallisena tehtävänä on seurata sähköisen laskutuksen käyttöönottoa ja auttaa kehittämään sähköisen laskutuksen markkinat kaikissa jäsenvaltioissa. Ryhmän olisi pidettävä yhteyttä kansallisiin sidosryhmäfoorumeihin ja kiinnitettävä erityistä huomiota rajatylittävää sähköistä laskutusta koskeviin näkökohtiin sekä sähköisen laskutuksen käyttöönottoon pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

(8)	Sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin tulisi koostua kansallisten foorumien jäsenistä sekä eurooppalaisten käyttäjäjärjestöjen, Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan keskuspankin (EKP) ja 29 artiklalla perustetun tietosuojatyöryhmän edustajista.

(9)	Olisi vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti foorumin jäsenet saavat antaa tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (4) liitteessä vahvistettujen komission turvallisuussääntöjen soveltamista.

(10)	Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (5).

(11)	On aiheellista vahvistaa tämän päätöksen soveltamisaika. Komissio harkitsee hyvissä ajoin, onko voimassaolon jatkaminen suotavaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Perustetaan sähköistä laskutusta käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi, jäljempänä ’foorumi’.

2 artikla

Tehtävät

1. Foorumin tehtävänä on:

a)	seurata komission kanssa sähköisen laskutuksen markkinoiden kehitystä ja sähköisen laskutuksen käytön laajuutta teollisuus- ja palvelualoilla kaikissa jäsenvaltioissa;

b)	käynnistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihto, jolla helpotetaan sähköistä laskutusta koskevien yhteentoimivien ratkaisujen syntymistä;

c)	tuoda esiin ongelmia, jotka liittyvät erityisesti rajatylittäviin liiketoimiin, ja ehdottaa asianmukaisia ratkaisuja;

d)	tukea ja seurata työtä, joka johtaa vakiomuotoisen datamallin hyväksymiseen sähköistä laskutusta varten.

2. Tehtäviään hoitaessaan foorumi ottaa huomioon aiempien toimien tulokset, jo käynnissä olevat työt ja olemassa olevat ratkaisut, jotka liittyvät erityisesti oikeudellisiin toimintaedellytyksiin, toiminnallisiin vaatimuksiin ja teknisiin standardeihin, sähköisen laskutuksen alalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.

3 artikla

Kuuleminen

Komissio voi kuulla ryhmää missä tahansa kysymyksissä, jotka liittyvät:

a)	muihin lainsäädäntöaloitteisiin, jotka olisi toteutettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat sähköisen laskutuksen esteet;

b)	taloudellisessa toimitusketjussa oleviin liiketoimintaprosesseihin, joilla voidaan helpottaa sähköisen laskutuksen yleistymistä erityisesti maksualalla ja yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA);

c)	kansainvälisiin ja eurooppalaisiin toimiin, joilla tuetaan sähköisen laskutuksen käyttöönottoa erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

4 artikla

Kokoonpano

Foorumissa on 63 jäsentä:

a)	kaksi jäsentä kutakin kansallista sidosryhmäfoorumia kohden;

b)	kuusi jäsentä kuluttajia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja suuria yrityksiä edustavista eurooppalaisista järjestöistä;

c)	yksi edustaja Euroopan standardointikomiteasta (CEN), yksi edustaja Euroopan keskuspankista (EKP) ja yksi edustaja 29 artiklalla (6) perustetusta tietosuojatyöryhmästä.

5 artikla

Jäsenyys – Jäsenten nimittäminen

1. Komissio nimittää foorumin jäsenet seuraavasti:

1.	Edellä 4 artiklan a alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten perusteella. Nämä jäsenet nimitetään edustamaan kansallisia sidosryhmäfoorumeja.

2.	Edellä 4 artiklan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään edustamaan 4 artiklan b alakohdassa mainittuja järjestöjä. Komission yksiköt varmistavat näiden sidosryhmien tasapuolisen edustuksen.

3.	Edellä 4 artiklan c alakohdassa tarkoitetut edustajat nimitetään CENin, EKP:n ja 29 artiklalla perustetun tietosuojatyöryhmän tekemien ehdotusten perusteella.

2. Jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi.

3. Sellaisen jäsenen tilalle, joka ei enää pysty osallistumaan tehokkaasti ryhmän työhön, joka eroaa tehtävästään tai joka ei täytä tämän artiklan 1 kohdassa tai perussopimuksen 339 artiklassa mainittuja edellytyksiä, voidaan nimittää uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4. Edellä 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenten nimet julkaistaan komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavanlaisten elinten rekisterissä.

5. Henkilötietoja kerätään, niitä käsitellään ja ne julkaistaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

6 artikla

Toiminta

1. Foorumin puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Komission edustaja voi kutsua käsiteltävänä olevaa asiaa hyvin tuntevia erityisasiantuntijoita osallistumaan tilapäisesti foorumin työskentelyyn. Lisäksi komission edustaja voi antaa tarkkailijan aseman henkilöille, organisaatioille, sellaisina kuin ne on määritelty asiantuntijaryhmiä koskevien horisontaalisten sääntöjen 8 kohdan 3 alakohdassa, ja ehdokasmaille.

3. Foorumin jäsenten sekä kutsuttujen asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on noudatettava perussopimuksissa ja niiden täytäntöönpanosäännöissä vahvistettuja salassapitovelvollisuuksia sekä EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojelua koskevia komission turvallisuussääntöjä, jotka on vahvistettu päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä. Komissio voi toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet, jos kyseiset henkilöt eivät noudata näitä velvollisuuksia.

4. Foorumin kokoukset pidetään komission tiloissa. Komissio huolehtii foorumin sihteeripalveluista. Foorumin kokouksiin voi osallistua myös muita komission virkamiehiä, joita asia koskee.

5. Foorumi vahvistaa työjärjestyksensä komission laatiman työjärjestysmallin pohjalta.

6. Komissio julkaisee olennaisia tietoja foorumin toiminnasta joko rekisterissä tai erityisesti tätä varten luodulla verkkosivustolla, jolle rekisteristä on linkki.

7. Foorumin toimikauden päättyessä komissio laatii kertomuksen foorumin saavuttamasta edistymisestä. Kertomus julkistetaan.

7 artikla

Kokouskulut

1. Foorumin toimintaan osallistuvat henkilöt eivät saa palkkiota tehtäviensä hoitamisesta.

2. Foorumin toimintaan osallistuvien matka- ja oleskelukustannukset korvataan komission voimassa olevien määräysten mukaisesti.

3. Kokouskulut korvataan vuosittaisessa määrärahojen kohdentamista koskevassa menettelyssä myönnettyjen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

8 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.

Tehty Brysselissä 2 päivänä marraskuuta 2010.

Komission puolesta

Michel BARNIER

Komission jäsen

(1) KOM(2010) 45.

(2) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(3) KOM(2010) 712.

(4) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.

(5) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(6) Direktiivi 95/46/EY, EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

3.12.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/17

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo – EUVL:ssä C 316, 28.12.2007, s. 1, EUVL:ssä C 134, 31.5.2008, s. 16, EUVL:ssä C 177, 12.7.2008, s. 9, EUVL:ssä C 200, 6.8.2008, s. 10, EUVL:ssä C 331, 31.12.2008, s. 13, EUVL:ssä C 3, 8.1.2009, s. 10, EUVL:ssä C 37, 14.2.2009, s. 10, EUVL:ssä C 64, 19.3.2009, s. 20, EUVL:ssä C 99, 30.4.2009, s. 7, EUVL:ssä C 229, 23.9.2009, s. 28, EUVL:ssä C 263, 5.11.2009, s. 22, EUVL:ssä C 298, 8.12.2009, s. 17, ja EUVL:ssä C 74, 24.3.2010, s. 13, julkaistun luettelon päivitys

2010/C 326/09

Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo julkaistaan niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle Schengenin rajasäännöstön 34 artiklan mukaisesti.

Tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sen lisäksi ne päivitetään kuukausittain sisäasioiden pääosaston verkkosivuilla.

RANSKA

EUVL:ssä C 37, 14.2.2009, ja EUVL:ssä C 99, 30.4.2009, julkaistujen tietojen muuttaminen.

Lentoasemat

Uusi rajanylityspaikka:

Brive-Souillac

SUOMI

EUVL:ssä C 247, 13.10.2006, julkaistujen tietojen korvaaminen

Maarajat (Suomi–Venäjä)

1)	Haapovaara (*)

Imatra

Inari (*)

4)	Karikangas (*)

5)	Karttimo (*)

6)	Kivipuro (*)

7)	Kokkojärvi (*)

8)	Kurvinen (*)

Kuusamo

10)	Leminaho (*)

11)

Niirala

12)

Nuijamaa

13)	Onkamo (*)

14)	Parikkala (*)

15)	Puitsi (*)

16)	Raja-Jooseppi

17)	Rajakangas (*)

18)	Ruhovaara (*)

19)

Salla

20)	Uukuniemi (*)

21)

Vaalimaa

22)	Vainikkala (rautatie)

23)	Valkeavaara (*)

24)

Vartius

25)	Virtaniemi (*)

Selite:

Rajanylityspaikat perustuvat Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen sopimukseen Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista (tehty Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994). Tähdellä merkityt (*) ovat sopimuksen mukaisesti vain rajoitetussa käytössä. Niitä pidetään avoinna liikenteelle kulloisenkin tarpeen mukaan. Liikenne koostuu lähes yksinomaan puutavararahdista. Pääosa paikoista on enimmäkseen suljettuna.

Lentoasemat

Enontekiö

2)	Helsinki – Hernesaari (vain helikopteriliikenteelle)

3)	Helsinki – Malmi

4)	Helsinki – Vantaa

Ivalo

Joensuu

Jyväskylä

Kajaani

9)	Kemi – Tornio

10)

Kittilä

11)

Kruunupyy

12)

Kuopio

13)

Kuusamo

14)	Lappeenranta

15)	Maarianhamina

16)

Mikkeli

17)

Oulu

18)

Pori

19)

Rovaniemi

20)	Savonlinna

21)

Seinäjoki

22)	Tampere – Pirkkala

23)

Turku

24)

Vaasa

25)

Varkaus

Satamat

Satamarajanylityspaikat kauppa- ja kalastusaluksia varten

Eckerö

2)	Färjsundet

Förby

Hamina

5)	Hanko (myös huviveneille)

6)	Haukipudas

Helsinki

Inkoo

Kalajoki

10)

Kaskinen

11)

Kemi

12)

Kemiö

13)	Kirkkonummi

14)

Kokkola

15)

Kotka

16)	Kristiinankaupunki

17)	Lappeenranta

18)

Loviisa

19)

Långnäs

20)	Maarianhamina (myös huviveneille)

21)	Merikarvia

22)

Naantali

23)	Nuijamaa (myös huviveneille)

24)

Olkiluoto

25)

Oulu

26)

Parainen

27)

Pernaja

28)	Pietarsaari

29)

Pohja

30)

Pori

31)

Porvoo

32)

Raahe

33)

Rauma

34)

Salo

35)

Sipoo

36)	Taalintehdas

37)	Tammisaari

38)

Tornio

39)

Turku

40)	Uusikaupunki

41)

Vaasa

Huviveneiden rajanylityspaikkoina toimivat meri- tai rajavartioasemat

1)	Haapasaari

Hanko

3)	Maarianhamina

4)	Nuijamaan satama

Santio

6)	Suomenlinna

Vesilentokoneiden rajanylityspaikkoina toimivat meri- tai rajavartioasemat

Hanko

Kotka

3)	Maarianhamina

Porkkala

5)	Suomenlinna

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2010.326.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 326

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	53. vuosikerta 3. joulukuuta 2010

	V Ilmoitukset
	KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
	Euroopan komissio
2010/C 326/10	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5978 – GDF Suez/International Power) ( 1 )	21

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Neuvosto
2010/C 326/01	Neuvoston päätelmät, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, lapsia, nuoria ja lasten oikeuksia koskevista EU:n ja kansainvälisen tason toimintasuunnitelmista	1

2010/C 326/02	Neuvoston päätelmät, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, nuorten kulttuurimahdollisuuksista	2

2010/C 326/03	Neuvoston päätös, annettu 2 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston kahden jäsenen nimittämisestä	4

2010/C 326/04	Neuvoston päätelmät, annettu 18 päivänä marraskuuta 2010, urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä	5

2010/C 326/05	Neuvoston päätelmät, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, Nuoret liikkeellä -aloitteesta – nuorten haasteita koskeva yhdennetty lähestymistapa	9

	Euroopan komissio
2010/C 326/06	Euron kurssi	12

2010/C 326/07	Komission päätös, annettu 2 päivänä marraskuuta 2010, sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamisesta	13

	Tilintarkastustuomioistuin
2010/C 326/08	Erityiskertomus N:o 8/2010 Euroopan laajuisen rautatieliikenteen tehokkuuden parantaminen: Ovatko EU:n investoinnit rautateiden infrastruktuuriin olleet vaikuttavia?	16

	JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
2010/C 326/09	Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen rajanylityspaikkojen luettelo – EUVL:ssä C 316, 28.12.2007, s. 1, EUVL:ssä C 134, 31.5.2008, s. 16, EUVL:ssä C 177, 12.7.2008, s. 9, EUVL:ssä C 200, 6.8.2008, s. 10, EUVL:ssä C 331, 31.12.2008, s. 13, EUVL:ssä C 3, 8.1.2009, s. 10, EUVL:ssä C 37, 14.2.2009, s. 10, EUVL:ssä C 64, 19.3.2009, s. 20, EUVL:ssä C 99, 30.4.2009, s. 7, EUVL:ssä C 229, 23.9.2009, s. 28, EUVL:ssä C 263, 5.11.2009, s. 22, EUVL:ssä C 298, 8.12.2009, s. 17, ja EUVL:ssä C 74, 24.3.2010, s. 13, julkaistun luettelon päivitys	17


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti